tiistai 27. joulukuuta 2016

Ei-niin-kovin-jouluinen joulu

Tänä vuonna joulu oli hieman erilainen kuin aikaisempina vuosina. Ensinnäkin vietin sen ekaa kertaa elämässäni jossain muualla kuin Suomessa perheeni kanssa. Olen ollut jouluihminen henkeen ja vereen ja kammoksunut joulun viettämistä missään muualla tai millään muulla kuin sillä itselle perinteisellä tavalla, koska eihän joulu voi tuntua joululta mitenkään muuten vietettynä!

Ja totta puhuen ei se oikein tuntunutkaan. Osittain tämä oli toki oma vikani, sillä en ollut ollut ajoissa liikkeellä ja hankkinut ja valmistanut perinteisiä jouluruokia. Pipareita löysin World Marketista ja Fazerin konvehteja (sekä hieman Iittalan astioita siinä kyljessä tilasin netistä, hih), mutta esim. glögiä ei enää löytynyt mistään ja joululimput jäi kiireessä leipomatta. Riisipuuroa keitin sentään aattoaamuna ja vielä joulupäivän illalla uudestaan. Jouluruoka meillä oli periruotsalainen: lihapullia ja muussia! :D

Mm. nämä Ultima Thulen samppanjalasit tilasin konvehtien "lisukkeena" :)
Possullekin olisi maistunut piparit

Pitkin viikonloppua katselimme jouluelokuvia ja lipittelimme glögin puutteessa samppanjaa, mutta kävimme myös mm. salilla ja kävelyllä. Ei mua kyllä koskaan olisi ennen aattona saanut salille, mutta koska joulufiilis oli hieman tiessään, niin taisinpa jopa olla itse se, joka salille lähtöä tuli aattoaamun joulupuurojen jälkeen ehdottaneeksi! Pienen treenin jälkeen olikin ihan kiva taas lösähtää takaisin sohvalle elokuvia tuijottelemaan!

Jouluinen naapurustomme. Not.
Aada oli onnessaan meidän jenkkijoulusta ja joululeffamaratonista:)
Kisut saivat avata pakettinsa jo aattoaamuna - vähän niitä piti kyllä auttaa :)

Joulupäivänä meidät oli kutsuttu Minnan ja Juhan luokse hieman perinteisemmille jouluruuille, mutta meidän pikkupossu Roni alkoi käyttäytyä omituisesti aattoiltana ja päädyimmekin viettämään puoli joulupäivää eläinklinikalla. Onneksi löysimme joulunakin auki olevan vastaanoton ja vieläpä aivan meidän läheltämme! Roni sai ilmeisesti pyhien aikaan yleisen stressistä johtuvan tukoksen virtsaputkeensa, eikä hiekkalaatikolla käyminen tuottanut tulosta. Tilanne oli suhteellisen vakava, mutta onneksi korjattu aika helposti ja saimme pojun kotiin jo muutaman tunnin päästä <3 Illalla possu oli nukutuksen jäljiltä hieman sekaisin ja hoiperteli sekavana ympäri asuntoa. Yöllä taas taisi iskeä hirveä nälkä, sillä kaappiin oli murtauduttu ja ruokasäkkiin oli ilmestynyt muutama isomman puoleinen reikä! Vieläkään ei ole poju ihan oma itsensä ja operaatiosta toipuminen näyttää vievän jonkin aikaa. Extrapusujen ja -rapsutuksien määrä onkin nyt rajaton!:)

Sekava poju kotimatkalla

Vähän on kyllä sellainen olo, että joulu tuli skipattua tänä vuonna. Onneksi tämä "pakotettu jenkkijoulu" oli kuitenkin tiedossa jo hyvän aikaa ja pääsin totuttelemaan ajatukseen ja asennoitumaan siihen oikein jo hyvän aikaa. Ehkä ensi vuonna päästään taas viettämään oikeaa joulua :)

maanantai 26. joulukuuta 2016

Kuvia San Diegosta 2016




























Eilen kuvia läpi käydessäni tajusin, että mulla on aika paljon julkaisemattomia kuvia ja ajattelin nyt julkaista tällaisen sekalaisen kollaasin, koska aika ei riitä jokaisesta paikasta erikseen kirjoitteluun. Aika kaunista täällä kyllä on:)

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Loppuvuoden tapahtumia

Loysin uuden ponikaverin, joka valitettavasti on hieman hermoheikko, eika tykkaa etta silla ratsastetaan (en tieda, mita tamankin ponirukan menneisyydessa on tapahtunut), joten tallivisiitit ovat valitettavasti koostuneet lahinna ponin juoksuttamisesta. Tallilla hengailu poiki kuitenkin muitakin uusia tuttavuuksia ja sain kutsun ratsastaa eraan toisenkin naisen hevosia. Yhta naista hepoista kavinkin jo koeratsastamassa (ja tykkasin tasta hevosesta tosi paljon). Olisipa vain tuota vapaa-aikaa enemman...

Suloinen sekopaa :)

Kiitospaivana teimme reissun Los Angelesiin ja kavimme siellakin ratsastelemassa Hollywood Hillseilla. Oli aikas hienoa!

Patikointia uusissa maisemissa. San Diegon lahistolta taitaa loytya niin paljon erilaisia patikointimaastoja, etta joka kerta voi menna uuteen paikkaan.


On aika uskomatonta, etta tallaiset maisemat loytyy tunnin ajomatkan paasta meidan kotoa!
Olen innostunut entista enemman pilates reformer-tunneista. Grouponista loytyy hyvia ja suhteellisen edullisia diileja eri pilates-studioille ja olen kaynyt testaamassa paria eri studiota. Tama on hyvaa tasapainoa monille harrastamilleni “hikilajeille”. Pilateskin voi toki olla yllattavan rankkaa, mutta eri tavalla, kuin cardio-lajit.


Loysin SD:sta suomalaisen kampaajan ja sain kerralla mieluisat hiukset varmaan ekaa kertaa sitten USA:n muuttoni. Vihdoin!

Olen kaynyt pari kertaa kirjaimellisesti ihan Meksikon rajalla sijaitsevalla Outlet Mallilla shoppailemassa uusia tyovaatteita. Sain varoituksen etta sinne ajaessa taytyy olla tarkkana, ettei epahuomiossa aja viimeisen exitin ohi tai paatyykin vahingossa Meksikoon : D Me asumme siis vain noin 10 min paassa maiden rajalta!

"Last USA exit"
Kuten viime kerralla kirjoittelinkin, paasin tekemaan pienen tyomatkan koulutuksen merkeissa tasta puolitoista tuntia pohjoiseen Laguna Beachille ja nauttimaan kauniista rantamaisemista ja ylellisesta hotellimajoituksesta. Montagella on muitakin upeita kohteita eri puolella USA:ta ja seuraavaksi haluaisinkin paasta kaymaan ainakin itarannikolla Palmetto Bluffissa!



Kavimme porukalla Minnan ja Juhan kanssa katsomassa San Diego Gullsien latkamatsia. Minna ja Juha olivat tavanneet edelliskerralla pelissa kaydessaan Gullsien suomalaisvahvistuksen Kalle Kossilan ja saivat taten kutsun tulla katsomaan peleja tulevaisuudessakin hanen kutsuvierainaan : )

Minnan kanssa ollaan myos harrasteltu urheilullisia juttuja ja mm. rantakavelyja heidan ihanissa asuinmaisemissaan La Jollasssa

torstai 15. joulukuuta 2016

Työelämässä

Blogin paivittaminen on jaanyt entistakin vahemmalle viime aikoina, koska uuteen tyohon ja aikatauluun totuttelu on vienyt yllattavan paljon energiaa. Tyomatka ei ole kuin kolmisentoista kilometria, mutta joudun lahtemaan toihin melkein tuntia ennen tyovuoron alkua, koska ruuhkat aamuisin on suhteellisen kamalat ja kaiken lisaksi joudun parkkeeraamaan pienen kavelymatkan paahan toista. Kotimatka sujuu yleensa onneksi alle puolessa tunnissa. Olen hieman kateellinen muutamalle tyokaverille, jotka asuvat downtownissa ja voivat tulla toihin kavellen!:D

Montage Laguna Beach, missä olin koulutuksessa viime viikolla
Hotellin edustan rantaa


Tuntuu aika hullulta, etta ensi viikolla on joulu ja pian alkaa vuosi 2017. (Eika pelkastaan siksi, etta ulkona paistaa aurinko ja etta en ole menossa Suomeen kuten kahtena edellisena jouluna. Tulee olemaan todella outoa viettaa joulu jossain muualla kuin Suomessa ekaa kertaa elamassa!) Tama koko loppuvuosi on mennyt niin nopeaa kaiken muutoksen keskella. Vahentyneeseen vapaa-aikaan on ollut sopeutumista ja vihdoin tuntuu silta, etta alan jotenkin pystya kayttamaan illan vahaiset tunnit hyodyksi sen sijaan etta pyorisin kotona ahdistuneena kaikista asioista, jotka pitaisi (tai haluaisi) saada tehtya osaamatta paattaa, mista sita aloittaisi ja paatyen lopulta olemaan tekematta yhtaan mitaan:D Aloitin mm. kokeilun tyopaikan viereisella pilates-salilla, jonne voin menna suoraan toista. Tama tosin tarkoittaa sita, etta olen kotona vasta noin kello seitseman illalla. Hurjan myohaanhan tuo kylla on, mutta ei parane valittaa kun toita nyt kerran on!

Alkuvuodesta meille on tulossa muutamia vieraita ja hieman jo hirvittaa, miten paljon kerkean heita edes “viihdyttaa” nailla aikatauluilla. Onneksi San Diegossa pystyy kuitenkin liikkumaan bussilla ja uberillakin suhteellisen katevasti ja autottomat vieraat eivat ole ihan riippuvaisia meista! Aikataulut tulevat vuodenvaihteen jalkeen muuttumaan kenties vielakin kiireisemmiksi silla hotelli, jossa olen toissa, avataan vihdoin. Olen siis mukana avaamassa Montage-hotelliketjun perustajan pojan lanseeraamaa uutta Pendry-hotellia, jonka ensimmainen hotelli avataan tanne San Diegoon tammikuun puolivalissa. Teen hieman samanlaisia hommia kuin edellisessa tyossanikin, mutta ala on taysin erilainen ja uusi minulle. Koen kuitenkin hotelli- ja matkailualan olevan paljon lahempana sydanta kuin oljyalan, vaikka kaikki (mm. entiset tyokaverini) eivat tasta muutoksesta kovin vakuuttuneita olekaan olleet! Paaasiahan kuitenkin on, etta olen itse tyytyvainen ja teen jotain sellaista, josta pidan. En kuitenkaan ole hotellissa asiakaspalvelu- vaan toimistohommissa, mika kylla valilla vaikeuttaa edes sen muistamista, etta missaan hotellissa olenkaan toissa. Lisaksi koko tama alkuaika me ollaan tehty toita valiaikaisesta toimistosta kasin, silla itse hotelli on viela hieman tyon alla. Ensi viikolla meidan pitaisi kuitenkin paasta muuttamaan uusiin toimistoihimme : )

Huonepalvelu pelasi ja sain pullon samppanjaa yllatyksena!

Koska mita luultavamminkin en tule tanne kirjoittelemaan enaa taman vuoden puolella (tai ei sita tieda jos inspiraatio iskee), niin toivotan nyt jo kaikille IHANAA JA RENTOUTTAVAA JOULUA JA MENESTYKSEKASTA VUOTTA 2017!!!