torstai 21. heinäkuuta 2016

Milwaukee, WI

Great Lakeseilta on suurin piirtein yhtä pitkä matka Wisconsinin puolelle Milwaukeen kuin mitä Chicagoon, joten päätimme lähteä vierailemaan siellä sunnuntaina sen sijaan, että lähtisimme taas Chicagoon tai jäisimme hotellin nurkille kökkimään. Milwaukee ei ole koskaan kuulunut mun bucket listille, mutta yksi mun vaihtokavereista Varsovassa oli sieltä kotoisin, joten jonkinlainen käsitys mulla siitä sentään oli! En kuitenkaan yhtään osannut odottaa kuinka kiva kaupunki olikaan kyseessä. Vähän kuin Chicago keskustan läpi virtaavine jokineen, mutta pienemmässä mittakaavassa. Eikä turisteja tai muutakaan väenpaljoutta ollut ollenkaan, mikä sopi meille hyvin :)

Istahdimme heti saapumisen jälkeen ekan löytämämme ravintolan terassille nauttimaan lounasta. Ravintola oli ihan joen varrella, joten saimme syödessä katsella ohi kulkevia veneitä ja kanootteja. Yllätys oli aikamoinen, kun laskua pyytäessämme saimme kuulla, että joku oli sen jo maksanut! Eric oli juuri automatkalla kertonut, kuinka joillekin hänen univormupukuisille kurssikavereilleen oli tarjottu lounas edellisenä päivänä Chicagossa ja nyt meille kävi samoin. Mikäs siinä, jos joku haluaa meidän laskun maksaa. En valita :) Jätettiin sitten tarjoilijalle edes vähän normaalia suurempi tippi!


Fish and Chips ja Jambalaya-pasta. Suorastaan hävettää laittaa näitä lomaruokakuvia:D Amerikan annokset on vielä niin suuria, että mulla jää lähes aina puolet syömättä. Niin tälläkin kertaa, eikä voinut edes mukaan ottaa, kun edessä oli monta tuntia ulkona kuumassa ilman jääkaappia. Inhoan heittää ruokaa pois! Mulle olisi riittänyt "fish no chips" :D
Mysteeriksi jäi, kuka näistä meidän laskun maksoi...

Lounaan jälkeen lähdimme talsimaan ympäri keskustaa ja bongasimme mm. tämän kivan saksalaisvaikutteisen kadun.

Kamalan autiolta kyllä tuntui edellisen päivän Chicagon visiittiin verrattuna. Voi olla, että lauantai olisi ollut vilkkaampi ajankohta vierailulle.

Me oltiin alustavasti ajateltu, että lähdettäisiin kävelemään ihan kuntoilumielessä - siksi urheiluleggarit. Ericilläkin oli sporttikamat mukana autossa, muttei sitten koskaan toteutettu tätä aikomusta, vaan käveltiin ihan vaan hissukseen ympäri keskustaa.

Pari tuntia kuumuudessa oli tarpeeksi ja lähdimme ajelemaan takaisin Great Lakeseille, missä päädyimme taas deep dish-pizzapaikkaan! Kuulostaa siltä, että me ei muuta tehtykään kuin syöty (epäterveellisesti), mutta ruoka taisikin olla yksi Ericin viikonlopun kohokohtia parin kuukauden "vankeuden" ja bootcamp-ruokalan jälkeen:)

Tämä pizza ei ollut ihan yhtä hyvä kuin edellisenä päivänä Chicagossa nauttimamme. Edellispäivän pizzassa oli voitaikinamainen pohja, kun taas tämä oli enemmänkin perus pannupizza. Juustoa kyllä oli runsaanpuoleisesti:D

Päivä alkoi lähestyä loppuaan ja mieli oli väistämättäkin vähän maassa, sillä pian pitäisi taas sanoa hyvästit pariksi kuukaudeksi. Matkalla tukikohtaan päätimme vielä pysähtyä mun hotellin lähellä sijaitsevassa venesatamassa ja käydä pienellä kävelyllä.




Sitten olikin aika palauttaa mies takaisin tukikohtaan ja itse lähteä kohti hotellia. Mun lento takaisin Houstoniin lähti vasta maanantaiaamuna, joten jouduin viettämään vielä yhden yön hotellissa. Alunperin olin ajatellut viettää viimeisen yön vaan lentokentällä, koska siellä piti olla jo ennen viittä (ja piti keretä palauttamaan vuokra-autokin), mutta Eric ei tykännyt ajatuksesta ja varasi mulle vikaksi yöksi lähempää lentokenttää hotellihuoneen. Kerkesin olla hotellissa vain reilut viisi tuntia, mikä oli musta vähän rahan haaskausta, mutta toki sängyssä on paljon mukavampi nukkua kuin lentokentän kovilla penkeillä.

Reissu oli ihan mahtava, mutta meni niin hirveän nopeaa, että kun pääsin kotiin, niin tuntui taas siltä kuin ei missään olisi ikinä ollutkaan. Niin se vähän tuppaa valitettavasti olemaan kaikkien lomien kanssa.

14 kommenttia:

  1. Ihanaa, että saitte kuitenkin viettää viikonlopun yhdessä ja aika huisia, että joku täysin tuntematon maksoi teidän ruoat!

    VastaaPoista
  2. Ihana kun pääsitte vihdoin viettämään aikaa yhdessä. Tosi nättejä kuvia ja mielenkiintoisen oloisia kaupunkeja. Kaikki pizzat näytti kyllä jänniltä, varmaan pakko maistaa jos joskus vastaan tulee. :) Ihana ele, kun varasi sinulle vielä viimeiseksi yöksi huoneen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia:) En tiedä saako (ainakaan "aitoa") deep dish-pizzaa Chicagon, tai edes USAn ulkopuolelta, mutta kannattaa kokeilla jos tulee vastaan. Tuo eka pizza ainakin oli musta ihan tosi hyvää!
      Olin kyllä tosi kiitollinen siitä hotellihuoneesta sillä hetkellä, kun sain väsyneenä kaatua suihkun kautta sänkyyn!

      Poista
  3. Oletpa päässyt näkemään kivoja paikkoja! Ja syömään hyvää ruokaa - deep dish oli mun Chicagon reissun paras hetki. Älyttömän hyvää! Harmi, että nyt on taas ero edessä teillä kahdella, mutta onneksi saitte tällaisen pikkulomahetken.

    Mä en tiedä mitään military- ja navy-jutuista ja oon joskus miettinyt, että onpa jännää, kun niitä pukuja pidetään koko ajan (tai no, eiköhän ne joskus saa ottaa poiskin, haha). Näköjään niillä on hyvä vaikutus, kun saa ilmaista ruokaa. ;) Voin uskoa, että patrioottisessa mielessä varmasti moni amerikkalainen haluaa maksaa univormupukuiselle ruoan tai jotain muuta. Kyllä se isänmaallisuus niin kukoistaa täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha repesin vähän tolle, että deep dish oli sun reissun paras hetki:D Mutta siis olihan se nyt (ällöttävän) hyvää! Vaikkakin tää tokan päivän versio ei kyllä yltänyt yhtä korkealle kuin se eka, eli selvästi riippuu paikasta/omista mieltymyksistä.

      Ööh mä en tiedä, koska ne saa ottaa ne univormut pois. Siis yleisillä paikoilla. Ainakin tänä viikonloppuna niitä oli pakko pitää. Ja tosiaan ihan hyvä kun kerran sai ilmaisen lounaan joltain patriootilta :D

      Poista
  4. Mahtavaa, että teillä oli mukava yhteinen lomaviikonloppu. On nuo noin pitkät erossa olot kuitenkin varmasti tosi raskaita. Milwaukee kuulostaa kivalta paikalta ja nyt on pakko päästä joskus maistamaan deep dish pizzaa. Kyllä siellä tosiaan isänmaallisuus on melkoisissa lukemissa, kun ruoatkin joku ulkopuolinen haluaa tuosta vain tarjota! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo-o, ne kyllä on :/ Onneksi sain nyt viedä Ericille puhelimen sinne, niin voidaan iltaisin viestitellä ja soitella!
      Maistakaa ehdottomasti deep dish-pizzaa jos Chicagoon päädytte :)

      Poista
  5. Myöhäiset onnittelut bootcampista selviytymisestä (teille molemmille)! Kyllä sillä on jo parit maksetut laskut ansaittu. Niitä saa myöhemmin muuten myös pelkän tukkamallin perusteella, patriootteja riittää... :)

    Nyt on pakko uteliaana kysellä, että joko teillä on tulevat asumiskuviot selvänä? Aiotteko asua on vai off base?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) aikamoista, että joillekin riittää pelkkä tukkamallikin!:D

      Meillä ei ole vielä(kään) asumiskuviot selvillä, sillä ei tiedetä koska E saa accompanied ordersit. Voi siis olla että lähden ihan omakustanteisesti aluksi SD:n ja siten hommataan aluksi itse joku luukku ja myöhemmin mahdollisesti sitten haetaan tukikohdasta asuntoa.

      Poista
    2. Apua kuulostaa kyllä tosi tutulta menolta. Tsemppiä :)

      Poista
  6. Ja sitten se että niitä kiitetään aina "thank you for your service" ja sua tullaan varmasti kiittämään "thank you for your sacrafices". Mäkin kun olin USAssa lomalla ja kerroin yhdelle amerikkalaiselle että seurustelen sotilaan kanssa niin sanoi hän heti mulle että "tell him thank you for his service" :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kiiteltiin jo nyt ja moneen otteeseen:) varsinkin tuolla Milwaukeessa kuultiin monta kertaa..

      Poista