tiistai 19. heinäkuuta 2016

Bootcampin valmistujaisseremonia

Saavuin Chicagon Midway-kentälle klo 23:n aikaan torstaina ja olin ihan poikki kun vieruskaverini (65-vuotias Chester ja hänen 90-vuotias äitinsä Wendy) halusivat jutella koko matkan, enkä päässyt ollenkaan nukkumaan niinkuin olin suunnitellut. Tämä on taas sellainenkin kulttuuriero! Kuinka moni suomalainen alkaisi vapaaehtoisesti juttelemaan koneessa vieruskaverille? Ja keksisi juttuakin useaksi tunniksi? Niinpä... Chester ja Wendy olivat ihan tosi symppiksiä tyyppejä ja tarjosivat mulle drinkkilipuillaan lasin viiniä:) Puhuimme lähinnä kissoista Chesterinkin ollessa suuri kissafani:D

Southwest on näköjään vaihtanut vodkansa Finlandiaan! Aika erikoinen ja yllättävä valinta kyllä. Melkein piti tilata drinkki sen kunniaksi, mutten kuitenkaan viitsinyt kun edessä oli vielä reilu tunnin ajomatka hotellille.

Kun olin saanut vuokra-auton alle lähdin suunnistamaan hotellille, joka sijaitsi Great Lakeseilla, eli reilu tunti pohjoiseen Chicagosta. Matkalla oli ruuhkaa, vaikka oli jo lähes keskiyö. (Onneksi me ei asuta Chicagossa!) Mua vähän jännitti tuo matka pimeässä ja vieraassa suurkaupungissa, mutta eipä se ajelu kyllä sen kummempaa sitten ollut kuin Houstonissakaan. Jouduin toimia kuskina myös koko viikonlopun, koska vastavalmistuneilla seiloreilla ei ollut lupaa ajaa autoa (tai tehdä paljon mitään muutakaan)!

Sain nukkua vain noin viitisen tuntia, sillä valmistujaispaikalla tuli olla jo 6.30-7 aikaan. Navigaattorini ohjasi mut (ja näyttävästi muutaman muunkin) viereisen sairaalan pihaan ja jouduin kysyä neuvoa, miten laivaston valmistujaisiin pääsee. Saavuin paikalle hieman seitsemän jälkeen, mikä ei haitannut ollenkaan, sillä monet tulivat vieläkin myöhemmin ja itse tilaisuus taisi alkaa vasta kahdeksan maissa.

Valmistuvia divisioonia taisi olla kuusi tai seitsemän. Yhteensä jotain yli kuusisataa seiloria! Tapahtuma oli aika hieno ja tosi mielenkiintoinen varsinkin tällaiselle ulkomaalaiselle mistään mitään tietämättömälle tomppelille:D Tapahtuma oli tietysti tosi isänmaallinen kun kerran Amerikassa ollaan: kansallislaulu laulettiin ja jokainen osavaltio mainittiin erikseen taputuksien ja hurraahuutojen kera. Toiset osavaltiot eivät saaneet yhtäkään taputusta tai huutoa (mm. Delaware ja Maine), kun taas toiset saivat hirveät suosionosoitukset (Texas ja Kalifornia saivat äänekkäimmät reaktiot)! Tapahtuma kesti pari-kolme tuntia ja koostui suurimmaksi osaksi marssimisesta ja puheista.


Kun itse seremonia oli ohi, saivat kaikki käydä etsimässä oman vastavalmistuneen seilorinsa ja onnittelemassa tätä nopeasti ennen kuin heidän oli aika palata pakkaamaan kimpsunsa ja kampsunsa ja lähteä kohti seuraavaa tukikohtaansa. Ericin divisioona muutti siis vain toiselle puolelle tietä toisten lähtiessä ihan eri osavaltioihin, joten minä menin hotellille odottelemaan että voin käydä noukkimassa miehen mukaani. Jouduin odottelemaan yli neljä tuntia kunnes vihdoin sain puhelun, että liberty on alkanut.

12 kommenttia:

  1. Varmasti ollut hieno tilaisuus. Ihana, kun nuo niiden seiloriunivormut on ihan kuin elokuvista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, aika moni asia Amerikassa taitaa olla "kuin elokuvissa":D Musta on aika jännä, ettei noita univormuja päivitetä ollenkaan. Varsinkin tämä valkoinen oli aika vanhanaikainen!

      Poista
  2. Hieno tilaisuus ja komea seilori univormussaan !

    VastaaPoista
  3. Liberty :). Me puhutaan asioista harvoin military-termeillä kotioloissa, mutta on nuo "erikoissanat" kyllä jotenkin viehättäviä ja kuvaavia - ainakin tiettyyn rajaan asti. Blues -univormu on mun suosikki vaikka onhan tuo valkoinen kyllä todellinen klassikko. Utility univormua, eli sitä joka päivä normitöissä käytettävää, on päivitetty jo useemmankin kerran. Ennen tätä maastokuosia käytössä ollut muistutti monien mielestä enemmän vahtimestarin tai talonmiehen pukua kuin military-asua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blues on munkin suosikki :) Sehän onkin modernein! Harmi, kun se ei ollut käytössä nyt valmistujaisviikonloppuna! Mulle nämä termit ja sanonnat ei oo vielä yhtään tuttuja, mutta pikku hiljaa:) Enkä tiedä termejä todellakaan suomeksikaan, joten siksi liberty:D

      Poista
  4. Komea seilori valkoisessa univormussaan!
    Sininen univormu on kyllä tyylikäs, senkin aika vielä tulee :)
    Aihetta olla ylpeä kun tuohon pisteeseen jo pääsee. Rohkeutta ja uskallusta vaatinut teiltä molemmilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Marra. Olin kyllä oikein ylpeä :)

      Poista
  5. Tuo on varmasti ollut ihan mieletön kokemus - isosti onnea seilorille ja kotijoukoille myös! :)

    Meilläkin muuten on osa armyn termeistä käytössä ihan kotioloissakin ja mun on myönnettävä, etten edes varmaan osaisi niitä kääntää kunnolla suomeksi... Ja se on sitten vähän epämukava tilanne, kun (suomalaiset) kaverit jotain kyselee miehen armeija-ajasta -tai taustoista, ja selitäpä siinä sitten puoleksi suomeksi, puoleksi englanniksi... :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Mulla on ihan hakusessa kaikki military-termit, sekä englanniksi että varsinkin suomeksi! Kai niitä pikku hiljaa alkaa oppimaan, niinkuin muutenkin koko tätä "alaa" :)

      Poista
  6. Varmasti mielenkiintoinen seremonia. Mäkin tykkäsin täällä kenraalinvaihtoseremoniasta, vaikka välillä oli kyllä niin yli amerikkalainen ja yli military et nauratti :-)
    Kiva toi sailori asu. Vaikka armyn ja airforcen dress Blues ja Mess dress ovat komeita, niin kyllä mun lemppari on silti armyn tavallinen arkiuniformi. Se vanha siis. Nyt nimittäin vaihtavat just uuteen ja se on musta aika ruma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo samoin ite pidän eniten noiden arkiunivormusta. Tuosta valkoisesta tulee mieleen joku chippendales :DD

      Poista