sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Costa Rica: Manuel Antonio

Seuraava määränpäämme Costa Ricassa oli Tyynenmeren rannalla sijaitseva Manuel Antonion pieni kylä ja kansallispuisto (viidakko). Saavuimme perille iltapäivällä ja suuntasimme heti rannalle, kun olimme jättäneet tavarat hotellille.







Rantsuilun jälkeen lähdimme suuntaamaan parin matkamuistomyymälän kautta takaisin hotellille (täytyi ostaa postikortit ja magneetti). Matkalla hotellille huomasimme tienvarressa kyltin jossa mainostettiin "zip liningia" (en tiedä onko tälle suomenkielistä nimitystä, mutta kyseessä on siis vaijereiden varassa kiitäminen läpi viidakon) ja päätimme poiketa kokeilemassa kyseistä aktiviteettia. Vaihtoehtona oli myös "sähköpyörä", joka ei ollut läheskään yhtä hurja ja päätimme ottaa varman päälle ja valita sen, koska mulla on pieni korkeanpaikankammo. Ei noissa korkeuksissa kyllä mitään kammoa päässyt tulemaan, ja tuo "pyörä" oli ihan lälly :D Mutta kiva kokemus oli ja päästiin näkemään reissun eka laiskiainen sekä apinalauma!



Jeee! Jostain syystä Ericin pyörä liikkui paljon nopeampaa kuin mun ja se oli koko ajan mun peräsimessä kiinni.
Tässä tuli loikoiltua ihan liian vähän. Oli kyllä luksuksin parveke ikinä. Jos ikinä eksyt Manuel Antonioon, niin varaa parvekkeellinen huone Hotel Villas El Parquesta! Täydellisyyttä!

Seuraavalle aamulle olimme varanneet opastetun kierroksen kansallispuistoon. Olimme lukeneet, että mahdollisuus nähdä eläimiä on paljon suurempi oppaan kanssa. Ja näin todellakin oli! Meidän opas oli joku superihminen supernäöllä varustettuna. Me ei oltaisi varmaan nähty mitään muita eläimiä kuin apinoita ilman oppaan tarkkoja silmiä ja kaukoputkea. Apinat remusivat puissa ja pitivät kamalaa mekkalaa, kun taas muut eläimet olivat piiloutuneet kasvuston sekaan ihan todella hyvin, eivätkä pitäneet minkäänlaista meteliä itsestään. Meidän opas oli muutenkin ihan tosi hyvä. Hänellä oli biologin tutkinto ja lisäksi hän oli "nature specialist" ja hän tiesi kaiken kaikista luonnonpuiston eläimistä ja tunnisti jokaisen hyönteis- ja lintulajinkin tuosta noin vain! Aivan uskomaton tyyppi. Kyseltiin häneltä kaikenlaisia kinkkisiä kysymyksiä retken aikana ja kaikkiin saimme vastauksen. Opimme mm. sen, että apinoille ei saa hymyillä eikä syöttää banaaneja (tai mitään muutakaan). Eikä tullut kuuloonkaan, että eläimiin kukaan olisi mennyt koskemaan.

Meidän aamupalapaikka ennen viidakkokierrosta :) Koko Manuel Antonio oli rakennettu rinteeseen meren rannalle ja näköalat olivat ihanan kauniit. Voisin tuijotella merta pienen ikuisuuden!
Mun aamupala "huevos rancheros". Menetteli...
Ilman oppaan kaukoputkea suurinta osaa eläimistä olisi ollut tosi vaikea nähdä. En vieläkään ymmärrä miten opas ne edes spottasi jostain kaukaa puiden latvoista ennen kaukoputken oikeaan paikkaan asettamista!
Kaukoputken avulla saimme mm. tämän tyytyväisen laiskiaisen ja sen vauvan ikuistettua puhelimen kameralle
Apinat tuli ihan parin metrin päähän meistä, mutta niiden kuvaaminen oli hieman haastavaa, kun ne liikkuivat niin vikkelää
Patikkapolun päässä sijaitsi ihana paratiisiranta, jossa pääsimme pulahtamaan veteen, mikä tuntui ihan täydelliseltä parin tunnin hikisen viidakkokierroksen jälkeen. Harmi kun me ei vaan oltu tajuttu ottaa uikkareita mukaan! Onneksi ulkona oli lämmin (tai siis kuuma) ja vaatteet kuivui nopeaa.

Olin ihan lumoutunut näistä Manuel Antonion rannoista ja sanoinkin Ericille, että en ehkä eläissäni ole käynyt näin kauniilla rannalla! Ericillekin kelpasi, mutta eivät kuulemma vedä vertoja Hawaijin rannoille! Hawaijin reissua siis odotellessa... ;)



Viidakkokierroksen jälkeen meidän täytyikin kiiruhtaa kovaa vauhtia luovuttamaan meidän hotellihuone, sekä jatkamaan matkaa kohti Jacon surffikaupunkia, josta lisää ensi kerralla.

16 kommenttia:

  1. Hauska lukea kokemuksia samoista paikoista missä itse käynyt viimeksi niin harmillisen kauan sitten. Kävimme myös Manuel Antoniossa, vaijerin varassa viiletettiin sitten Monteverdessä ja aaltoja bongatiin Samaran rannoilla. Jaco oli myös harkinnassa, joten kiva kuulla kokemuksistanne sieltä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä ihan mahtavaa, että täältä nykyisestä asuinpaikasta on nopeat ja halvat yhteydet tällaisiin eksoottisiin paikkoihin :) Kirjoittelen Jacosta tässä vielä tosiaan joku päivä kunhan kerkeän:)

      Poista
  2. Mä katselin jo ekoista kuvista lähtien, että aivan ihania "survivor-rantoja"! Sellaisia, mille elokuvissa haaksirikkoudutaan.
    Vaijeriliu'uksi sitä zip liningia taidetaan suomeksi kutsua, olisit vaan mennyt, se olis varmaan ollut hienoa... Metkan näköinen on kyllä tuo pyöräkin!
    Ja laiskiainen!! Ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aah vaijeriliuku! meinasin kirjoittaa vaijeriliito, eli aika lähelle osui mun oma käännös;) Ehkä seuraavan kerran mahdollisuuden eteen tullessa pitää kokeilla!

      Poista
  3. Voi luoja, mä kommentoin tuonne edelliseen postaukseen jo, mutta jostain syystä mun kommentti ei koskaan päässyt perille saakka. Mahtoikohan olla Bloggerissa jotain vikaa (tai mun kone ei vaan tehnyt yhteistyötä), sillä myös kolme muuta kommenttia teki mystiset katoamiset...

    Joka tapauksessa, ihan mielettömän ihania kuvia ja ihania rantoja! Täältä kaiken harmauden keskeltä katsellessa tuntuu ihanan eksoottiselta, ja kateellisena luin myös noista teidän eläinbongauksista! Varmasti kyllä saanut rentoutua ja unohtaa arjen hetkeksi - ja mitä enemmän näitä kuvia katsoo, sitä enemmän ymmärrän, miksi se arkeen palaaminen ei välttämättä tuntunut ihan kauhean helpolta! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Argh! Blogger osaa olla ärsyttävä välillä! Kommentit lähtee tuplana tai katoaa kuin tuhka tuuleen...

      Tän matkan jälkeen arkeen palaaminen tosiaan oli hankalaa! Vielä se, että matka oli niin lyhyt (neljä yötä), hankaloitti sitä. Ei päässyt ihan kunnolla heittämään aivoja narikkaan. Mulle sopisi parhaiten joku vähintään kuukauden irtiotto ;)

      Poista
  4. Näyttää kyllä super ihanalta! Ja huisin söpö tuo laiskiainen, niitä olisi kyllä mahtava nähdä luonnossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskiaiset on niin mainioita, aina niin tyytyväisen ja onnellisen näköisiä :D

      Poista
  5. On varmaan aivan ihana paikka livenä kun kuvatkin aivan huikeita!
    Parveke on tosiaan huippu, voisin minäkin tuijotella tuolta merta vaikka tunti kausia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoinkin Ericille, että oisin voinut muuttaa tuonne (riippumattohotelliin) vaikka pysyvästi :)

      Poista
  6. Kauniita kuvia! Kuulostaa aivan ihanalta reissulta. :)

    VastaaPoista
  7. Mä kanssa "vaijeri-liu'uin" Ecuadorissa, oli mahtavaa. Myös Filippiineilä, mutta se oli tylsempi ja lällympi.
    Aah, ja ihana laiskiainen! Oli pienoinen pettymys kun en Amazonilla niitä nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luinkin juuri sun Ecuador-postaukset läpi, samalla kun kävin kurkkimassa ne MP-jutut:) Pitäisi kyllä tehdä joku kiertomatka Väli- ja Etelä-Amerikassa päin...

      Poista
  8. Uskomaton artikkeli! Todella hyviä ja mielenkiintoisia ideoita, kiitos kun jaoitte kokemuksenne. Costa Rica on mahtava kohde!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Lähtisin koska vaan uudestaan!

      Poista