tiistai 22. joulukuuta 2015

Suomessa

Suomessa ollaan jo toista päivää. Matkatavarat jäivät matkalle. Ei kyllä mikään yllätys tuon Houstonin lentokentän kaaoksen huomioon ottaen. Harmillista, ettei edes toinen laukuista löytänyt perille. Siellä on siis tietysti kaikkien joululahjat ja tuliaisetkin. Ollaan puhuttu niin American Airlinesin,  Finnairin kuin Vaasan lentokentänkin kanssa, mutta kukaan ei oikein tunnu tietävän mitään. Meillä on kyllä huono säkä matkatavaroiden suhteen. Onneksi täällä on kuitenkin perhettä, jolta voi lainata tärkeimmät jutut. Vaikka tämä pistää ärsyttämään, niin on mukava olla täällä taas vuoden tauon jälkeen ja nähdä kaikkia:) Tulisipa vielä lunta (ja ne matkatavarat).

lauantai 19. joulukuuta 2015

Lentokentällä

Täällä ollaan Miamin lentokentällä odottelemassa seuraavaa lentoa Helsinkiin. En ollenkaan ollut tajunnut, että meillä on näin pitkä vaihto (5h) täällä. Amerikkalaiset lentokentät on supertylsiä. Niissä on aina just samat vaihtoehdot mitä tulee kauppoihin ja ravintoloihin: pari kioskia, joista saa matkamuistoja, karkkia ja limsaa, pari pikaruokapaikkaa ja ehkä säkällä yksi taxfree-myymälä tai pubi. Sama homma täällä. Ainoat ruokavaihtoehdot tässä terminaalissa oli Pizza Hut tai kioskin valmisleivät. Päädyttiin tuohon ekaan vaihtoehtoon. Nyt on vielä 3h aikaa tapettavana ennen lennon lähtöä. Oisi paljon kivempi olla "jumissa" jossain eurooppalaisella kentällä, vaikka Heathrowlla, jossa voi pyöriä kaupoissa ja käydä ravintolassa. Hauskaa tässä Miamissa tosin on se, että koska meillä on täältä lento suoraan Helsinkiin, niin täällä on paljon Suomituristeja ruskettuneena varvassandaaleissaan ja muissa kesähepeneissään hölöttämässä suomea:D Mehän ollaan itse kunnon talvitamineissa (molemmilla parkat kainalossa) heh.

En ole muuten IKINÄ eläissäni nähnyt sellaista kaaosta, mikä meitä odotti tänäaamuna Houstonin Bush-kentällä! Jonot sekä check iniin, että turvatarkastukseen kiemurteli pitkin kentän aulaa ja käytäviä. Ihmiset oli paniikissa ja kuulin parin kertovan virkailijoille heidän lentonsa lähtevän puolen tunnin päästä. Ei kyllä mitään mahkuja, että oisivat kerenneet. Me oltiin onneksi kentällä paria tuntia ennen, joten kerettiin. Mutta mekin vain juuri ja juuri. Edelliseltä lennolta Miamiin oli myöhästynyt joukko ihmisiä, joita yriteltiin mahduttaa meidän lennolle, mutta kaikki eivät mahtuneet joulun ollessa kiireistä aikaa. En kyllä muista tällaista viime vuodelta ollenkaan? Lennettiin ihan tänä samana aattoa edeltävänä viikonloppuna, mutta sunnuntaina. En tiedä, miten tänä vuonna tilanne oli räjähtänyt tällä lailla käsiin. Oon vieläkin yllättynyt, että kerettiin ekalle lennolle ne Houstonin jonot nähtyäni...

maanantai 14. joulukuuta 2015

Lisää pikkujouluja

Tänä viikonloppuna oli taas lisää pikkujouluja. Niitä olisi itseasiassa ollut jopa kolmet, mutta jouduttiin jättämään perjantain juhlat väliin ajanpuutteen vuoksi. Lauantaina juhlittiin sitten senkin edestä ja osallistuttiin kahtiin juhliin.

Ensimmäiset olivat yhden täällä asuvan suomalaisen kotonaan järjestämät glögi-juhlat, jonne tulikin taas iso joukko houstoninsuomalaisia. Niin kiva, että ollaan löydetty nämä ihmiset täältä! Harmitti kovasti, että meidän täytyi lähteä näistä juhlista aikaisin keretäksemme seuraaviin juhliin, eikä keretty kunnolla vaihtaa kuulumisia kuin ihan muutaman hassun vieraan kanssa.

Tokat juhlat oli Ericin työpaikan järjestämä illallinen. Tämä tapahtuma oli aika tylsähkö mun mielestä. Paikat oli etukäteen määrätty ja me oltiin myyntimiesten ja -naisten pöydässä ja (anteeksi nyt vaan) kyseiset tyypit ovat usein aika rasittavia:D Kovia puhumaan ja jauhamaan p**kaa! Itse tyydyin lähinnä kuuntelemaan keskusteluja, eikä Ericiäkään ihan kauheasti näyttänyt kiinnostavan niihin osallistuminen. Ruoka näissä partyissä sen sijaan oli superhyvää! Sitä oli paljon ja suurin osa oli erilaisia pastoja, jotka tarjoilijat kävivät tarjoilemassa suoraan lautasille. Vedettiin molemmat kunnon hiilariähkyt ja paettiin paikalta ennen jälkkäriä ja ajeltiin kotia hyvin jouluisessa tihkusateessa, joka yltyi kaatosateeksi aamuun mennessä.



Illalliseen kuului viisi ruokalajia, mutta ne ei onneksi olleet mitään hienoja pieniä piperrys-annoksia, vaan ihan kunnon annoksia.
Alkupalaleipäkori ja bruschettat. Muista ruuista ei tullutkaan otettua kuvia.
Nyt on juhlat juhlittu, viikko töitä jäljellä ja lauantaina lennämmekin Suomeen. Toivottavasti tämä viikko menee nopeasti ja kivuttomasti:)

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Firman pikkujoulut

Viime viikonloppuna meillä tosiaan oli firman joulujuhlat, jotka oli mulle jo toiset tässä nykyisessä työpaikassa. Enpä olisi viime jouluna uskonut että täällä sitä ollaan vielä vuodenkin päästä! Niin se aika menee.

Paikalle saavuttaessa täytyi tietysti ensin seurustella (mingle) muiden kanssa ennen kuin voi istua alas. Tätä kesti noin tunnin verran ennen kuin kukaan kehtasi iskeä seisovaan pöytään. Ohjelma (puhe, bändi, arvonnat) tietysti myöhästyi tämän vuoksi, mutta koska ollaan Amerikassa, missä myöhästely on ennemminkin sääntö kuin poikkeus, niin mitäpä tuosta.










Juhlat olivat samassa paikassa kuin viime vuonna (Houston Yacht Club) ja yllätyin vähän kun menukin oli ihan sama! Onneksi seisovasta pöydästä löytyi kuitenkin muutamia vaihtoehtoja, joten valinnanvaraa kyllä oli. Tänäkin vuonna arvottiin taas elektroniikkaa, matkalahjakortteja ja muita upeita palkintoja, mutta valitettavasti arpaonni ei suosinut mua tälläkään kertaa. Harmillista!

Juhlat jatkuvat luonnollisesti pubissa tämän itse päätapahtuman jälkeen. Me jätettiin kuitenkin jatkot tänä vuonna välistä ja suunnatiin kotiin heti ohjelmanumeroiden loputtua, koska oltiin väsyneitä aikaisen herätyksen vuoksi. Tänä vuonna juhlat olivat jostain ihmeen syystä perjantaina! Joillakin oli kuitenkin mennyt lujaa. Yksi työkaveri mm. kertoi saapuneensa kotia vasta puoli kuudelta aamulla:D

Ps. En ole hommannut kameraa tai opetellut valokuvaamaan. Juhlissa pyöri valokuuvaja ja nämä kuvat ovat hänen ottamiaan.

tiistai 8. joulukuuta 2015

Jouluisia mietteitä

Mikä tuoksu kuuluu jouluusi?
Piparin tuoksu. Löysin Halloweenin aikaan Bath And Body Worksista Pumpkin Spice-seinätuoksuja, jotka musta tuoksuu aivan piparille. Nyt meidän olohuoneessa siis tuoksuu pipari (tai jonkun toisen mielestä pumpkin spice).

Lempijouluruokasi, joka ei saa puuttua pöydästä?
Kinkku. Mielellään mumman ja paapan kiviuunissa paistettu.

Herkku, jota täytyy joka joulu saada?
Riisipuuro. Muuten sanoisin konvehdit, mutta tänä jouluna on pärjättävä ilman.

Mieluisin joulujuomasi?
Jostain syystä olen aina juonut fantaa jouluruuan kanssa. Kai se appelsiinin maku jotenkin sopii jouluun. Mutta koska fanta ei ole tyypillinen joulujuoma, enkä enää oikeastaan juo limsoja, niin sanon glögi.


Ei-niin-perinteinen kuusi Heathrown kentällä vuonna 2014

Mikä joulukoriste on erityisen tärkeä tai merkityksellinen?
Kuusi on oikeastaan ainoa, jolla on merkitystä. Tänä(kään) vuonna en kyllä koristele omaa kotia jouluiseksi, koska itse joulu vietetään muualla.

Mikä joululaulu tuo joulutunnelman?
Kaikki joululaulut tuovat tunnelman, mutta suosikkejani ovat varmaan Varpunen jouluaamuna ja Sylvian joululaulu. Amerikkalaiset joululaulut ovat muuten ihan erilaisia (superhilpeitä ja -vauhdikkaita) kuin pohjoismaalaiset, minkä olen huomannut viimeistään tässä viime viikkojen aikana jouluradiota kuunnellessa. Ne sopii paremmin taustamusaksi illanviettoon, kun taas suomalaiset joululaulut on ehkä enemmän sellaisia yksin kuunneltavia.

Kerro jokin lahja lapsuudestasi, joka on jäänyt mieleen?
Tähän täytyy sanoa Nintendo 64. En muista oltiinko me edes toivottu sitä, vai mistä iskä sen keksi, mutta siitä tuli heti suuri hitti, vaikken edes mistään peleistä tykkää. Tv:n edestä ei olisi millään malttanut pysyä pois tuona jouluna! Sitä jaksettiin pelata muutama vuosi ja sen jälkeen mitkään muut pelit ei ole saaneet mua kiinnostumaan.

perjantai 4. joulukuuta 2015

Malibu

Viimeisenä päivänä Losissa käytiin syömässä lounasta kauniissa Paradise Covessa Malibussa. Ruoka ei ollut kummoista, mutta paikka sitäkin kauniimpi:)

Tämän jälkeen meillä jäi vielä vähän aikaa, joka kulutettiin kuljeskelemalla lentokentän läheisellä ostoskeskuksella kun ei muutakaan enää keksitty. Nopeasti oli kävelty paikka läpi. Samat kaupathan täällä on joka paikassa. Ihmispaljous alkoi myös suorastaan ärsyttämään, joten lähdimme lentokentälle vähän etuajassa. Virhe. Selvisi, että lento oli myöhässä ja jouduimme viettämään kentällä noin viisi tuntia. Tämä tarkoitti sitä, että olime kotona vasta puoli viideltä aamuyöllä. Nukuttiin kaksi tuntia, haettiin kissat ja suunnattiin töihin. Voin kertoa että ihan vähän väsytti tuona maanantaina :D






Tänään on perjantai ja meillä on työpaikan pikkujoulut illalla. Ei välttämättä ihan jaksaisi nyt mitään juhlia näin työviikon päätteeksi, mutta pakko se on mennä, koska siellä taas arvotaan mm. niitä (matka)lahjakortteja. Jospa tänä vuonna arpaonni suosisi meitäkin:) Huomenna ja sunnuntaina sitten levätään ja ladataan akkuja!

Hyvää viikonloppua!

torstai 3. joulukuuta 2015

Turistina Los Angelesissa

Tehtiin me Losissa muutakin kuin kiipeiltiin kukkuloilla. Muun muassa lähes koko perjaintain vietimme nähtävyyksiä kiertäen. Aamun kiipeily Hollywood Signille oli hoidettu pois alta nopeaa ja sen jälkeen meillä jäi koko päivä aikaa kierrellä kaupunkia.

Me aloitettiin päivä syömällä lounasta West Hollywoodissa sijaitsevassa kivassa pikku dinerissä. Siitä jatkettiin sitten Santa Monicaan ja Venice Beachille ja illalla palattiin vielä itse Hollywoodiin pyörimään.

Vaikka eri paikkoihin joutuikin ajamaan, niin käveltyä tuli paljon ja loppupäivästä jalat olivat niin puhki kuin olla voi! Lauantai-aamun patikoinnin jälkeen päätimmekin lähteä saunomaan Jounin omistamaan suomalaiseen spahan. Voin muuten suositella tuota paikkaa kaikille Losissa asuville ja matkaileville suomalaisille. Sieltä nimittäin löytyy perus hierontojen ja muiden hoitojen lisäksi myös kunnon suomalainen sauna! Paikka on nimeltään Burbank Spa ja sen nettisivut löytyvät täältä.

Saunomisen jälkeen olo oli niin rentoutunut, ettei oltaisi jaksettu tehdä mitään. Käytiin kuitenkin nopeasti pyörähtämässä vielä Chinatownissa (joka oli ihan pettymys) ja palattiin illaksi kämpille, jossa me tilattiin intialaista ruokaa ja mentiin aikaisin nukkumaan!

Sunset Boulevard
Lounaalla West Hollywoodissa
Beverly Hills
Santa Monica

Santa Monica Pier, joka oli yllättävän pieni. Jää kyllä kakkoseksi täältä Texasista löytyvälle Kemah Boardwalkille:D
Me vuokrattiin pyörät Santa Monican rannalta ja pyöräiltiin Venice Beachille katsomaan muskeliukkoja ja skeittareita

Ehdottomasti paras skeittari oli tämä hullunrohkea pikkupoika! 
Ainoa tähti, josta otettiin kuva Walk of Famella:)



Nämä kaikki kuvat on otettu perjantaina. Laitan vielä erilliseen postaukseen Malibun kuvat, ettei tästä tule ihan kilometripostaus!

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Pepputreeniä Losissa

Perjantai: Hollywood sign



Ite en uskaltanut mennä ihan yhtä lähelle kylttiä kuin Eric, ettei saada helikoptereita pörräämään ympärille. Hyvin tuo onnistui kuitenkin välttämään kamerat ja sensorit, vaikka seisoi siellä ihan kiinni kirjaimissa ottamassa selfieitä:D




Lauantai: Griffith Observatory





Minä ja Lana, Ericin sedän vaimo

Koko konkkaronkka. Ericin setä Jouni tuli poikansa Anteron kanssa hakemaan meitä patikoinnin jälkeen

Sunnuntai: Runyon Canyon

Voin kertoa, että tuolla huipulla kävi kylmä tuuli. Onneksi ylämäkeen talsiessa tuli lämmin!



Me tehtiin Losissa kolme patikointireissua kaupungin kukkuloille. Kaikki kolme reittiä oli aika tyypillisiä turistikohteita, mutta me oltiin onneksi joka kerta liikkeellä aikaisin aamusta. Vain lauantain reitillä, Griffith Observatoryllä, tuli ryysis kun lähdimme matkaan vasta kymmenen aikaan. Lana halusi lähteä meidän mukaan ja hän ei ollut yhtä aikaisin hereillä meidän kanssa, joten lähtö viivästyi. Lisäksi lähdimme kapuamaan Observatorylle kaukaa Losin vanhalta eläintarhalta ja meillä meni yli kaksi tuntia päästä perille. Päivä oli siis jo pitkällä siinä vaiheessa. 

Eniten pidin juuri tuosta Griffith Observatorylle johtavasta reitistä, joka tietty johtuu myös siitä, että se oli reiteistä pisin. Maisemat kaikilta reiteiltä oli hienot ja saimme myös suosituksia vähän kaupungin ulkopuolella sijaitsevista reiteistä. Ne täytyi kuitenkin jättää seuraavaan kertaan. Tällä reissulla ei valitettavasti aika riittänyt.

Nämä kukkulat oli musta ehdottomasti kaupungin paras puoli. Takapuoli on vieläkin hellänä kaikesta kiipeilystä:D 

tiistai 1. joulukuuta 2015

Los Angelesissa muutaman mutkan kautta

Me saavuttiin Los Angelesiin torstaina vähän puolen päivän jälkeen pienen säädön ja panikoimisen jälkeen. Ensiksi Houstonin päässä ei meinattu löytää parkkipaikkaa kentältä. Pyhäviikonloppuna kaikki parkkialueet oli loppuunmyytyjä, eikä me tyhmät oltu varattu parkkipaikkaa etukäteen. Yleensä hoidan tällaiset hommat kyllä hyvissä ajoin, mutta tämä reissu tuli jotenkin ihan yhtäkkiä, enkä ollut valmistautunut siihen millään lailla. Pakkaamisenkin suoritin vikana iltana ennen nukkumaanmenoa. Me ajettiin neljälle eri parkkialueelle lentokentällä ja ne kaikki olivat täynnä. Tässä vaiheessa meillä oli enää reilu aikaa tunti lennon lähtöön ja olo alkoi olla epätoivoinen. Sitten kekkasimme soittaa kenttää lähellä sijaitsevalle Hilton-hotellille ja sieltä meille kerrottiinkin - luojan kiitos - että heillä on tilaa ja voimme parkkeerata automme heidän parkkipaikalleen. Tuplahintaan perusparkkipaikkoihin verrattuna kylläkin, mutta tässä vaiheessa ei ollut paljon valinnanvaraa.

Seuraava epätoivon hetki tuli Losiin saavuttua kun Ericin tekemää autovarausta ei löytynyt autovuokraamon systeemistä. En tiedä mitä oli tapahtunut. Ehkä Eric oli nähnyt unta, että oli tehnyt varauksen tai unohtanut painaa vahvista varaus-nappia. Varausta ei vaan löytynyt, vaikka yritimme millaisilla nimi-yhdistelmillä. Ja voitte varmaan kuvitella kuinka paljon vuokraamoilla on autoja jäljellä kiitospäivänä, vuoden kiireisimpänä matkustuspäivänä. Niinpä. Kiersimme läpi neljän eri vuokraamon tiskit kunnes yhdestä meille luvattiin auto käyttöön seuraavaksi neljäksi päiväksi. Noin kolminkertaiseen hintaan, mitä se Ericin "varaama" auto olisi maksanut. Mutta eipä auttanut tässäkään tilanteessa muu kuin maksaa kolmesataa dollaria palvelijaneidille. USAssa kun ei ilman autoa pääse kovin pitkälle.

Vihdoin päästiin matkaan ja ajeltiin kaunista maisemareittiä pitkin suoraan Malibuun, jonne meidät oli kutsuttu juhlimaan kiitospäivää. Porukka koostui lähinnä suomalaisista, mutta mahtuipa mukaan myös pari virolaista, yksi amerikkalainen ja yksi kiinalainenkin. Ekaa kertaa elämässä sain kokea tällaisen jonkun kotona vietettävän ison Thanksgiving-illallisen, jossa kaikki vuorollaan saavat myös kertoa, mistä ovat kiitollisia tänä vuonna. Oli oikein mukava ilta ja sain tavata lisää Ericin sukulaisia ja perhettä, joita en ennen ollut tavannut.

Tällaisissa maisemissa juhlimme kiitospäivää tänä vuonna.

Dinnerin jälkeen ajoimme Ericin sedän Hollywood Hillseillä sijaitsevalle talolle, jossa me majoituimme reissun ajan. Myöhään illalla pimeässä ei paljon nähnyt millaiseen paikkaan olimme tulleet ja aamulla auringon noustessa olikin kiva ihailla korkealta kukkulalta näkyviä maisemia. Kuvista ei valitettavasti näe koko maisemaa, mutta voin kertoa että aika kauas näkyi :) Olin myös yllättynyt kuinka virheää tuolla oli. Vaikea uskoa, että Kaliforniaa on vaivannut kuivuus jo monen vuoden ajan.



Taustalla alhaalla näkyy meidän kallis punainen vuokra-auto

Joudun jakamaan Losin reissun kuvat muutamaan osaan, koska niitä tuli otettua aika paljon. Lisää siis seuraa:)

Ai niin..hyvää joulukuuta:) vaikea uskoa, että jouluun on vain reilu kolme viikkoa näitä kuvia katsoessa!