tiistai 13. lokakuuta 2015

Matkalla jonnekin

Jos lukee mun blogin ekoja postauksia, huomaa varmaan aika nopeaa, että tämä perustettiin nimenomaan raportointikanavaksi kotiväelle. Sittemmin tänne on taas alkanut tupsahdella enemmän ja enemmän ulkosuomalaisjuttuja, joihin kuuluu mm. tämän maan ja sen asukkien ihmettely. Voisin ehkä siis luokitella tämän kuulumistenkertomis- tai ulkosuomalaisblogiksi. Ja välillä myös kissablogiksi;)

Nimesin blogin sen perusteella, että tuolloin blogia perustaessa olin muuttamassa tänne vielä silloin mulle kovin tuntemattomaan Texasiin, mutten vielä tiennyt olinko lähtemässä kolmeksi kuukaudeksi, vuodeksi vai kenties pidemmäksikin aikaa. En muutenkaan oikein tiennyt mitä haluan elämältäni, enkä taida kyllä oikein tietää vieläkään - en sitä, että kuinka kauaksi aikaa sitä ollaan tänne jäämässä, enkä myöskään mitä sitä oikein tekisi tällä elämällä. Unelmia ja suunnitelmia kyllä on, muttei vielä mitään mustaa valkoisella. Sen tiedän, että elämä ei kyllä ole tässä ja haluan kokea enemmän. Houstoniin en tahdo asettua. Tämä nykytilanne on siis mun päässä vain väliaikaisratkaisu ja matkalla (jonnekin) ollaan edelleen:)


Jossain vaiheessa, kun lukijoita alkoi jostain putkahdella, niin ihan oikeasti vähän kriiseilin ja mietin, mistä sitä pitäisi kirjottaa että ketään kiinnostaa lukea, mutta sitten tajusin (onneksi), että ketä mä tässä yritän miellyttää (en ketään) ja palasin taas "juurilleni", jos niin voi sanoa. Lopetin turhat miettimiset ja kirjoitin taas vaan mitä mieleen tuli. Ja sillä tiellä ollaan edelleen.

Välillä on myös koettu ja koetaan edelleenkin stressiä tai ainakin huonoa omaatuntoa siitä jos kirjoituksia ei synny. Tulee olo, että "pitäisi" kirjoittaa, muttei ole mitään kirjoitettavaa tai sitten aika ei riitä. Tuollaisina hetkinä mietinkin että olisiko vain parempi pistää hanskat tiskiin ja haudata koko blogi, koska voisihan tämän ajan tosiaan järkevämminkin käyttää kuin tietokoneen tai puhelimen ruutua tuijottaen. Toisaalta mun "bloggaaminen" (että mä inhoan tuota sanaa) ei vie kovin paljon aikaa eikä vaadi suunnittelua, koska se tapahtuu aika usein hetken mielijohteesta. En myöskään harrasta kuvienkäsittelyä (kuten varmaan olette huomanneet:D). Olen myös järkeillyt, että niin kauan kuin tästä ei makseta (eli siis ihan hamaan loppuun saakka) on varmaan aika turha ottaa stressiä näinkin typerästä asiasta kuin kirjoittelusta tänne blogiin. Tästä on kuitenkin tullut jonkinlainen tapa jo, ja sitä huomaa jo ihan automaattisesti tallentavansa mitä turhempia juttuja puhelimen kameralla "blogia varten" ja miettivänsä, että "tästäkin voin sitten blogiin kirjoittaa".

Vaikka tämä blogi kertoo mun (tai meidän) elämästä, ei se kuitenkaan ole koko totuus. Aika pieni osa tänne loppupeleissä päätyy raportoitavaksi. Jotkut jutut jätän tarkoituksella kertomatta, koska haluan säilyttää kuitenkin jonkun yksityisyyden vaikka omalla naamalla ja nimellä kirjoittelenkin. Jotkut asiat, kuten tylsä, tavallinen, arkinen arki eivät vaan aina tunnu kertomisen arvoisilta. Kysyä saa aina jos on kysyttävää tietysti:)

Blogin tulevaisuus näyttää siis jokseenkin varman epävarmalta. Fiilispohjalta mennään ja katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Uudet maisemat ja kuviot voisivat piristää tätä touhua varmasti ja saada kirjoitusinnon taas uuteen nousuun.

*****

Kiitos Menninkäiselle #blogisitarina-blogihaasteesta:) Minä haastan mukaan seuraavat blogit: Aidan Takana, Kaukana Kotona, Aino in Austria ja Kotirouvailua ja kulttuurishokkeja. Haluaisin haastaa kaikki seuraamani blogit, mutta kun kerran vaan neljä saa valita, niin näillä mennään!

Säännöt ovat seuraavat:

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta  saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen)
2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.      
3. Haasta mukaa neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suoriltakäsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.  
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi         #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina -haasteen käynnisti: kototeko-blogi.

10 kommenttia:

  1. Heh, tama voi vieda pikkuisen enemman aikaa kuin se kissahaaste, mutta osallistun kylla :). Kiitos haasteesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe no ehkä muutaman minuutin (tai päivän) kauemmin;)

      Poista
  2. Olipas kiva tarina, kiitos osallistumisesta!

    Mun mielestä ei tällaisille harrastelijoille ole ehkä niin väliksi kuvien muokkailu tai säännöllinen kirjoittelu. Itselläkin kiinnostus säilyy, kun tekee tätä silloin, kun kerrottavaa on ja halua ja aikaa kirjoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiitos vielä haasteesta. Tämä oli kiva :) ja oikeassa taidat olla.

      Poista
  3. Kiitos haasteesta! Ehdottomasti vastaan, kunhan ehdin :) Näitä on ollut mielenkiintoista lukea muiden blogeista!

    Mä tykkään sun tavasta kirjoittaa tavallisista arkipäivistä ja siitä, mitä oot tehnyt. Toivottavasti et kadota kirjoitusintoa ihan heti tulevaisuudessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) katsotaan, miten tässä käy! Itsekin toivon tietysti aina ettei mun seuraamat blogit katoa mihkään.

      Poista
  4. Taitaa olla aika monen ulkosuomalaisen blogin taustalla tuollainen kuulumisten kertominen, ainakin alunperin. Sama se on meillä. Ajan kanssa olen alkanut myös pitää siitä, miten blogi toimii myös itselle vähän päiväkirjana, josta voi aina tarkistaa että mitä onkaan tullut tehtyä. Aina välillä mä mietin jo kirjoittaessani että tää ei kyllä kiinnosta ketään, mutta jostain syystä haluan jutun itselleni talteen, niin sit se päätyy blogiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo totta. Itekin oon välillä katsonut vanhoja tekstejä kun on miettinyt milloin joku asia tapahtuikaan:) aika hyvähän tämä siihenkin tarkoitukseen on! Pitäisi yrittää vaan jaksaa kirjoittaa tätä...Sä oot kyllä jaksanut hyvin monta vuotta!

      Poista
  5. Kiitos haasteesta, teen kunhan kerkiän. On vielä muutama matkakertomus tekemättä... Ja mä tykkään sun blogista just semmoisena kun se on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haluaisin laittaa tähän sellaisen kivan hymiön, mutta kun hymiöitä ei Bloggerissa ole, niin tavallinen smiley face saa kelvata :)

      Poista