keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Kissablogista päivää (ja vähän työjuttuja)

Ron-cat kävi tänään syöpään ja sisätauteihin erikoistuneella lääkärillä, jolle me saatiin lähete meidän omalta eläinlääkäriltä. Lääkäri totesi Ronin vajaan parin kuukauden vanhoja röntgenkuvia katsottuaan, ettei näe niissä mitään, mistä pitäisi huolestua. Verikokeiden (joita on tehty nyt viimeisen parin kuukaden ajan joka toinen viikko) tulokset eivät myöskään tuntuneet saavan lääkäriä erityisen huolestuneeksi. Hän sanoi nähneensä tällaisia tapauksia ennenkin (suurentuneet imusolmukkeet, raskas hengitys, läähätys, apaattisuus) kissanpennuilla ja oireet ovat joskus hävinneet itsestään. Lääkärin suositus oli, että nyt annetaan Ronille breikki verikokeista ja muista testeistä, sekä lopetetaan antibiootit. Kahden kuukauden päästä nähdään erikoislääkäri uudestaan ja katsotaan onko Ronin terveydentilassa tapahtunut muutosta. Toivotaan, että tämä on nyt oikea päätös ja että Roni alkaisi voimaan paremmin ihan itsekseen. Aika mielenkiintoista kyllä, että yksi eläinlääkäri näkee samoista kuvista ja tuloksista syövän ja yksi sanoo että ei näyttäisi olevan aihetta huoleen. Ei ehkä luo nyt tämä ihan hirveän isoa luottoa...


Tänään tapahtui myös sellainen ihme, että mun vanhaan (tai no vielä nykyiseen) työhön alettiin vihdoin haastattelemaan kandidaatteja. Syy, miksi tässä meni näin kauan, oli että pomo halusi luoda hakijoille netissä tehtävän soveltuvuuskokeen saadaksen näin karsittua heti alkuun jo kaikki ei-pätevät hakijat pois. Aika hyvin taisi soveltuvuustesti toimia, kun noin 180:n (!!!!) hakijan joukosta vain 7-8 (kahdeksas on vissiin siinä rajalla pääseekö haastatteluun vai ei:D) oli läpäissyt kokeen! Täytyy sanoa, että mulla on aika haluttu työ haha! Pitäisiköhän arvostaa tätä vähän enemmän. Onneksi silloin reilu vuosi sitten sitä hakiessani ei mitään soveltuvuustestejä ollut. Jotenkin kummasti mun hakemus oli kuitenkin sieltä silmiin ilmeisesti pistänyt kun haastatteluun pääsin ja paikankin vielä sain! Ehkä se oli tämä eksoottinen suomalaisuus, joka sitten pisti silmään ;) Mainittakoon vielä, että nuo 180 hakemusta oli kerennyt tulla kolmessa päivässä. Täällä taidetaan liikkua vähän eri hakijamäärissä kuin jossain Vaasassa.

12 kommenttia:

  1. Toivottavasti Roni alkaa parantua. Voihan se olla, että se toinen lääkäri "näki" syöpää kuvissa, kun ei kehdannut sanoa, ettei näe mitään syytä oireisiin. Toinen on tosiaan saattanut nähdä enemmänkin vastaavia "haamusairaita" ja tiesi siten jäädä odottamaan miten homma etenee. Toivotaan, että se olisi vain ohimenevää. Ja voihan alituinen lääkärissä ravaaminenkin saada kisun stressaantumaan ja oirehtimaan.

    Aika huisi määrä hakemuksia tosiaan! Näin siellä isoilla kylillä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä miten ne noin eri tavalla näki asian tosiaan. Tämä jälkimmäinen oli kuitenkin erikoislääkäri ja ikää ainakin 20-30v enemmän kuin sillä ekalla. Toivotaan siis että hän on oikeilla jäljillä. Ei kyllä yhtään huvita Ronia noilla testeillä stressatakaan. Se on alkanut jo tietämään, mitä lääkärillä tapahtuu ja alkaa heti murisemaan ja sihisemään ja huitomaan tassuilla kun lääkäri astuu huoneeseen. Normaalisti ei siis tee mitään tuollaista vaan on oikein hyväkäytöksinen kisu, jota saa halia miten paljo vaan:)

      Poista
  2. Hei!
    Oon lukenut sun blogia nyt kun itse muutin Yhdysvaltoihin myös. Ihana lukea noita sun alkupään kirjoituksia, joissa tuskastelet viisumiasioiden ja työlupien kanssa. Ihanaa vertaistukea saa sieltä! Mulla on suomalainen mies täällä North Carolinassa opiskelijana, eli vielä vaikeammin asiat ! Tällä hetkellä teen suomalaisen kouluni vaihtoa täällä :) Tein juuri kans blogin, käy katsomassa jos kiinnostaa.

    http://www.lily.fi/blogit/brigadoon/

    Me löydettiin just kans kissa viereisestä sadevesikaivosta, otettiin se suojiin ja hoidetaan sitä. Yritetään kovasti löytää uus koti sille ku meillä on jo kissa ja kaksi koiraa tulossa tänne Suomesta. Toivottavasti teidän Roni parantuu hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei. Kiva ja kiitos :) oon poistanut osan niitä alkupään angstailuja kun alkoi niin hävettämään hahhah! Mutta hyvä jos sieltä jotain tukea tai jopa apua löytyy!

      Teilläpä on sitten monimutkainen tilanne. Paljon tsemppiä:) Tuun ehdottomasti vastavierailulle sun blogiin!

      Toivottavasti orpo kisuli löytää kodin. Ihanaa kun pelastitte sen <3

      Poista
  3. Voi Roni! Toivottavasti tää erikoislääkäri on oikeessa ja hän paranee itsestään. Toiselle on varmasti stressaavaa jatkuva lääkärillä ravaaminen ja kokeiden ottaminen. Voihan olla että stressikin pahentaa noita oireita?

    No huh mikä määrä hakijoita parissa páivässä! Milloin aloitat uudet duunit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin toivotaan. Roni on oppinut ainakin vihaamaan tuota lääkärillä käyntiä ihan sydämensä pohjasta eikä haluaisi enää mennä kantokassiinkaan, joka ei ennen tuottanut mitään ongelmia.

      Aloitan uudet duunit heti kun uusi tyttö saadaan kuvioihin ja hänet on koulutettu hommaan. Tosin teen uusia hommia jo osittain, joten siirtyminen ei ole niin radikaali.

      Mites teijän karkulaiskissi? :/ Onko se palannut kotia?

      Poista
    2. ei oo palannut :´( ollaan etsitty toista päivin ja öin mutta ei... meillä on aavistus että eräs naapuri on vienyt sen taloonsa, mutta ei olla vielä 100% varmoja.

      Poista
    3. Voi ei! Murtautukaa sinne taloon hakemaan se sieltä pois jos aavistus osoittautuu oikeaksi!

      Poista
  4. Voi kun pikku Ron-cat nyt paranisi! Tosi kurjaa että kaikkien testien takia koko eläinlääkäristä on tullut noin vastenmielinen juttu. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Ja toinen ei yhtään ymmärrä miksi me sitä tuolleen kiusataan :/

      Poista
  5. Toivottavasti tämä tauko tekee teille kaikille hyvää, kun saatte työntää stressin taka-alalle. Ihana kuva pikkuisesta. <3

    VastaaPoista