sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Osta osta osta osta

Olen kirjoittanut kaupittelijoista ennenkin mm. tässä tekstissä. Nyt mulla alkaa kaupittelu kuitenkin tulla pikkuhiljaa ulos korvista. Joka tuutista yritetään myydä jotain. Koko ajan pitäisi olla ostamassa ja ostamassa. Tai antamassa rahaa johonkin.

Noin joka toinen työkaveri on jonkin tuotteen edustaja/jälleenmyyjä. Yksi myy meikkejä, toinen keksejä lapsensa partioharrastuksen hyväksi, kolmas koruja. Miten valita keneltä ostaa toisen loukkaantumatta? Kaikkeen ei riitä raha (eikä oikeasti kaikkea edes voi eikä halua ostaa).

Viimeisen parin kuukauden aikana olen saanut kutsun korukesteille (vrt. tupperware-kutsut), meikkikutsuille, esitteitä toisen meikkimerkin meikeistä työkaveriltani, sähköpostiini tyrkytysviestejä (lähinnä työkavereilta) taianomaisista laihduttavista energiajuomista sekä lasten harrastusten tukemisesta joko rahalahjoituksin tai ostamalla arpoja tai vaikkapa niitä partiolaiskeksejä. Kaikista näistä valitsin tukevani toisen meikkimerkin myyjää (ostin ripsivärin, koska sitä oikeasti tarvitsin ja kyseinen tuote vaikutti lupaavalta) ja vihdoin noin kuukauden suostuttelun jälkeen sorruin sitten noihin "taianomaisiin" energiajuomiin (meillä on kunnon kohu menossa noista töissä).

Olen myös miettinyt, että onkohan vanhempien oikeasti sallittua kaupata lastensa harrastusten tai koulun kautta myyntiin saatuja tuotteita? Voisi kuvitella että ideana olisi, että lapset myyvät näitä tuotteita itse. Muistan ainakin itse aikoinani kierrelleeni ovelta ovelle kaupaten karkkirasioita luokkaretkeä varten. Täällä toistaalta tuo ovelta ovelle kävely on tehty aika vaikeaksi. Plus 90% ihmisistä on niin paranoideja, etteivät varmaan päästäisi lapsiansa edes yksin koputtelemaan vieraiden oville. Tai edes sinne kadulle kävelemään. 

Viimeinen tippa oli kun tänään kaupassa käydessäni eräs isä poikineen suorastaan hyökkäsi kimppuuni (olin kirjaimellisesti heidän piirittämä) ja yritti väkisin myydä jotain (jälleen kerran sen kuuluisan partion hyväksi). En edes jäänyt kuuntelemaan, mitä se jotain oli. Tokaisin vain että "sori mulla ei nyt ole käteistä mukana" ja kiitokseksi sain isältä erittäin ilkeän mulkaisun. "Jaa ettet auta mun pikku kullannuppuja. Kuinka sydämetöntä!". OIKEESTI NYT JOTAIN RAJAA!!

Taikajuoma-jauhopusseja. Toistaiseksi odottelen vieläkin, että huomaisin jonkun vaikutuksen.
Mietin myös miten tuo taikajuoma eroaa näistä normikaupoissa myytävistä noin kymmenen kertaa halvemmista juomajauhoista?
Tähän ostokseen voin oikeasti sanoa olevani tyytyväinen. Toisesta putkilosta tulee normaalia ripsiväriä, toisesta mustaa "pumpulimaista" nukkaa. Saa oikeasti ihan kivat ripset aikaiseksi.
Tulos!
Täytyy sanoa, että yritteliästä kansaa tämä ainakin on. Mulle ei varmaan koko Suomessa asumiseni aikana tyrkytetty näin paljon ostettavaa kuin täällä ihan parin kuukaden aikana!

18 kommenttia:

  1. Ahdistavaa! Vihaan kaiken maailman myyjiä, kierrän kaupoissa tyrkyttäjät kaukaa, puhelimeen en edes vastaa jos taulussa lukee Enia tai DNA tjms., mihinkään en osallistu enkä aio ikinä osallistuakaan.. lapsenakin vihasin kun piti myydä jotain keksejä muille ja kävellä ovelta ovelle. :D

    Mutta ihanat ripset, voi kun ne on pitkät! :) Mä sain entiseltä pomolta noottia kerran, että "täällä ei saisi olla ripsipidennyksiä, otathan pian pois", vaikka ihan omat räpsyttimet on silmissä.. veikkaan että saisit samaa kommenttia mikäli elintarvikealalle eksyisit. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep vihaan menna kaikkiin pikkukauppoihin kun niissa myyjat hyokkaa heti kimppuun!! Taalla ei tarvi menna edes kauppaan, etta joutuu tyrkytyksen kohteeksi :D

      Mulla on myos luonnostaan aika pitkat ripset ja oonkin aika monta kertaa saanut kyselyita siita, onko mulla tekoripset :) Olin kaupan kassalla toissa opiskeluaikoina, ja siina usein asiakkaat kyseli!

      Poista
    2. Sama homma, ensimmäisenä tulee mieleen Vila... en oo ikinä ostanut sieltä mitään, kun ne myyjät hyökkää heti siellä kimppuun kun astut sisään. Kysyn kyllä jos tarvitsen apua, moikata saa ja näin, mutta älkää pliis tyrkyttäkö mitään :D

      Poista
    3. Hahaha..mä oon ollut vaatekaupassa töissä (H&M ja Gina) ja haastattelussa multa kysyttiin onko mulle ihan sama, mihin kauppaan pääsen töihin. Sanoin, että mihkään Vilaan en menis, koska en kestä sitä että en saa rauhas kattoo, enkä siten haluis itekkää tyrkyttää kellekää mitää :)

      Poista
  2. Mä muistan, kuinka lapsena piti myydä luokkaretken takia kaikenmaailman kamaa. Jaksoin ehkä alussa kävellä ovelta ovelle myymässä, mutta innostus lopahti aika nopeasti. Ja niinhän siinä sitten kävi, että vanhemmat joutui kauppaamaan niitä kamoja (tai siis itse asiassa ostamaan ne itse :D). Ehkä amerikkalaiset lapset ei kauheasti eroa tässä tapauksessa? Varsinkin kun tosiaan on vaikeaa se kävely.

    Meidän lähikaupan pihassa on noita partiolaisia myymässä keksejä. Eivät onneksi ole tuputtaneet. Muutenkaan en oo törmännyt täällä vielä kauheaan tuputtamiseen, mitä nyt ostarilla joku joskus yrittää ottaa kontaktia, mut kävelen vaan nopeesti ohitse. Toisaalta en oo kauheesti liikkunut ostareilla, se varmaan selittää mun kokemusten puutteen... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, musta tuosta "myyn karkkeja harrastukseni/luokkaretkeni tueksi" menee vahan tarkoitus jos aikuiset myy niita lasten puolesta :D Taalla kylla tosiaan tehty tuo ovelta ovelle kavely suht vaikeaksi, joten sen kylla ymmartaa...

      Poista
  3. Minulla on yksi kaveri, joka edustaa tällä hetkellä ainakin kolmea merkkiä, houstaa kavereidenkin kutsuja ja etsii sen lisäksi vaihtareille koteja. Olen harkinnut vakavasti kaverin blokkaamista facebookistani. Advocare on yksi ärsyttävimmistä, sillä en jaksa oikein uskoa noiden taikapulvereiden tehoon...
    Mutta kivat ripsen tosiaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua! Kolmea merkkia! On siina jo hommaa! En taida itsekaan kylla ostaa naita Advocaren jauheita enaa tan kokeilun jalkeen... Sorruin koska joka toinen tyokaveri hehkuttaa naitten mahtavuutta. Itse en huomaa eroa normi Reb Bulliin tai noihin marketti-jauhoihin!
      Tuo ripsari saattaakin jaada jopa vakituiseen kayttoon :)

      Poista
  4. Advocare on tuttu taallakin, yksi moms clubin aidesta edutaa/myy :D Miehen sisko taas on seonnut johonkin wrappi juttuun. Facebookissa tuntuu muutenkin, etta puolet kavereista edustaa jotain laihdutusmenetelmaa. Itse olen muuten myos harkinnut tylsyyksissani valilla jonkun merkin edustamista, tyrkyttaisin sisustustavaraa. Mietin viela :D

    Ihanat ripset kylla! Taytyy pitaa tuo merkki mielessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisustustavara ainaki ois vähä vaihteluu..Tai ei ainakaa mulla oo (vielä) tullu vastaan :D

      Kiitti :) olin itekki yllättyny kuin kerranki joku tuote oikeesti toimii!

      Poista
  5. Iirolle on kanssa työpaikalla kaupiteltu milloin mitäkin. Viimeksi ostettiin sitä kautta biisonlihaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai nii joo unohdin kokonaa lihat...kyllä meillä niitäkin kaupataan (peuranlihaa, peuranlihamakkaraa, ostereita.:D)

      Poista
    2. Hei heitin sulle #ReilutBlogit-haasteen, kun tiedän, että sulle on kanssa nää asiat tärkeitä ja uskallat kirjoittaa kantaaottavia postauksia. Toivottavasti lähdet mukaan: http://globecalledhome.fi/2015/02/onko-sinun-lomasi-reilu/

      Poista
    3. Koitan keksiä jotain omaperäistä etten toista sun ja muiden bloggareiden juttuja :) Kiitti Jenni!

      Poista
  6. Ehkä meidän lafka pitää huolen, että kenelläkään ei ole ylimääräistä aikaa. Mulla ei ole vielä tullut ainoatakaan kaupittelua vastaan. Ja nyt vasta heräsin miettimään, että toisiaan... Suomessa oli enemmän kutsuja kaikenlaisten juttujen tiimoilta, täällä ne on hävinnyt ...Emmin työpaikalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, jännä juttu! Luulin että meno on täällä joka paikassa samanlaista! Ehkä tosiaan ihmisillä on täällä liikaa vapaa-aikaa (meno on muutenkin aika rentoa) kun kaupitteluun jää niin paljon aikaa :)

      Poista
  7. Partiolaisilta olen ostanut yhden kerran joka vuosi - mutta pari viikkoa sitten annoin pikkupartiolaiselle pari dollaria ja ilmoitin, etta saa pitaa ne piparit (vaikka ne hyvia onkin, mutta yritan valttaa noita makeita)... itsella on tyo sen verran liikkuvaa, etta kukaan ei juuri kauppaa mitaan ylimaaraista. Ehka parempikin, muuten voisi huushollissa olla kaikenlaista ylimaaraista tavaraa... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu parempi valtella kaikkia tuollaisia ylimaaraisia herkkuja :D Taidan itsekin pysytella kaukana noista kekseista. Samaten inhoan kaikkea ylimaaraista kraasaa, en halua sellaista nurkkiin pyorimaan.

      Poista