keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Kausieläjä

Oon huomannut olevani kausi-ihminen. Mun elämässä vaihtelee ja toistuu erilaiset kaudet. Kaudet koostuu eri asunnoissa/maissa elämisestä, eri työpaikoissa työskentelystä, eri projektien kanssa työskentelystä (esim. kandi ja gradu). Eri ihmiset kuuluu mun elämään eri kausina. Pitkään oli menossa kausi "tee gradu loppuun, oo mahollisimman paljon töissä, saa tää kausi että uus voi alkaa". Nykyinen kausi onkin sitten ihan erilainen kun tuo edellinen hektinen kausi, niin kyllähän tähänkin mahtuu pientä stressaamista viisumista (ja sen takia rahasta). Mutta on kyllä ihan tervetullutta vaihtelua ottaa välillä ihan lunkisti ja pitää taukoa opiskelusta ja töistä.

Mikä sitten on syynä tähän kausittain elämiseen? Laskin että oon muuttanut yhteensä 12 kertaa sen jälkeen kun muutin kotoa pois ekan kerran. Suomesta pois ja takasin, asunnosta asuntoon. Oon myös ollut kuudessa eri työpaikassa viimeisen kahden vuoden aikana (joissakin kyllä samaan aikaan, mulla on ollut 3 työtä maksimissaan yhtä aikaa!) Kyllästyn helposti jos elämä on kauan aikaa samanlaista. En myöskään oo löytänyt sitä "mun juttua", työtä jota haluisin tehä loppuelämäni tai kaupunkia/maata johon haluaisin jäädä. Toki valmistuinkin vasta vajaa kk sitten (eilen tuli paperit postissa!) että työt joita oon tehnyt on ollu vaan opiskelun ohella tehtäviä hommia tai kesätöitä.

Sielta se vihdoin tuli! Kauan on odotettukin.
Nyt oon ollut kohta 2 kk "tekemättä mitään" ja hektisen opiskelu- ja työkauden jälkeen on välillä käynyt aika vähän pitkäksi. Harmittaa etten saa tehdä töitä täällä. Oonkin kattonut jos löytyis jotain vapaaehtoistyötä, mutta sekin on vähän hankalaa kun kaikki pitää olla kävely/pyöräilyetäisyydellä.

Tosiasiahan on se että en osaa elää tässä päivässä. Suunnittelen koko ajan mitä ja minne seuraavaksi. Elän tulevaisuudessa. Nyt olisi korkea aika oppia nauttimaan tästä päivästä ja alkaa miettimään mitä voisin tehdä että viihtyisin tässä paikassa, kaupungissa ja asunnossa. Tietenkään en aio lopettaa matkustelua tai siitä haaveilua, mutta jos nyt onnistuisi edes jonkin vuoden pysymään aloillaan tässä paikassa.

Onneksi on kuitenkin enää 2 viikkoa niin Saana tulee kylälle ja saa ainakin vähäksi aikaa vaihtelua näihin päiviin:)


Ps. Eilisen "piristys" tapahtui kirjastossa kun kävin hakemassa kirjastokortin ja täti kysyi oonko varmasti jo täyttänyt 18. "Nojoo täytän kesällä 26 ..". Ja silti ikäkriisi pukkaa välillä päälle.

Pps. HIM tulee ens viikon ti Houstoniin. En tiedä miten oon missannu tän. Oli pakko ostaa liput heti kun näin tuon mainoksen!

Ihana Ville

2 kommenttia:

  1. Ei vitsi mulla on tuo ihan sama kausijuttu :-), muuttoja takana noin 25. Nyt 3kk Houstonissa ja nyt jo mietin, että minnekähän seuraavaksi tai ainakin, että mille alueelle täällä muutan seuraavaksi.. pystyyköhän sitä koskaan asettumaan aloilleen? -Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhohh! Sullapa on hurja määrä muuttoja takana:D Ja mä kun luulin että mun numero oli iso! Kiva että löytyy kohtalotovereita. Niinhän se ok että vaihtelu virkistää:D mitä sitä paikalleen jäädä junnaamaan jos jokin työ, kaupunki, maa tai mikä tahansa juttu ei tunnu omalta:)

      Poista